univormu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- virkapuku, virallinen asu; yhtenäinen asu
- Teatterikoululaisen univormu: huppari ja verkkarit, jalassa lenkkarit.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈuniˌʋormu/
- tavutus: u‧ni‧vor‧mu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | univormu | univormut |
| genetiivi | univormun | univormujen |
| partitiivi | univormua | univormuja |
| akkusatiivi | univormu; univormun |
univormut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | univormussa | univormuissa |
| elatiivi | univormusta | univormuista |
| illatiivi | univormuun | univormuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | univormulla | univormuilla |
| ablatiivi | univormulta | univormuilta |
| allatiivi | univormulle | univormuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | univormuna | univormuina |
| translatiivi | univormuksi | univormuiksi |
| abessiivi | univormutta | univormuitta |
| instruktiivi | – | univormuin |
| komitatiivi | – | univormuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | univormu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaalatinan kielen una (’yksi’) + forma (’muoto’)
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- univormu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1