SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kama (9)

  1. (puhekieltä) rompe, roju
  2. (puhekieltä) huumeet

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈkɑ̝mɑ̝]

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kama kamat
genetiivi kaman kamojen
(kamain)
partitiivi kamaa kamoja
akkusatiivi kama;
kaman
kamat
sisäpaikallissijat
inessiivi kamassa kamoissa
elatiivi kamasta kamoista
illatiivi kamaan kamoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kamalla kamoilla
ablatiivi kamalta kamoilta
allatiivi kamalle kamoille
muut sijamuodot
essiivi kamana kamoina
translatiivi kamaksi kamoiksi
abessiivi kamatta kamoitta
instruktiivi kamoin
komitatiivi kamoine-
+ omistusliite

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kama Kielitoimiston sanakirjassa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

arvokama, lällärikama, pintakama

Toki ponaMuokkaa

VerbiMuokkaa

kama

  1. tulla

ViroMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kama (gen kama, part kama)

  1. (ruoka) talkkuna

TaivutusMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kama Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa
  • kama sanastossa "[PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik"