kapinallinen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaakapinallinen (38) (komparatiivi kapinallisempi, superlatiivi kapinallisin) (taivutus [luo])
- vastustava, vastaan hangoitteleva
- kapinallinen nuori
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑpiˌnɑlːinen/
- tavutus: ka‧pi‧nal‧li‧nen
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: kapinallisuus
Substantiivi
muokkaakapinallinen (38)
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kapinallinen | kapinalliset |
| genetiivi | kapinallisen | kapinallisten kapinallisien |
| partitiivi | kapinallista | kapinallisia |
| akkusatiivi | kapinallinen; kapinallisen |
kapinalliset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kapinallisessa | kapinallisissa |
| elatiivi | kapinallisesta | kapinallisista |
| illatiivi | kapinalliseen | kapinallisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kapinallisella | kapinallisilla |
| ablatiivi | kapinalliselta | kapinallisilta |
| allatiivi | kapinalliselle | kapinallisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kapinallisena (kapinallisna) |
kapinallisina |
| translatiivi | kapinalliseksi | kapinallisiksi |
| abessiivi | kapinallisetta | kapinallisitta |
| instruktiivi | – | kapinallisin |
| komitatiivi | – | kapinallisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kapinallise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kapinallis- | |