Katso myös: Karate, karaté
Wikipedia
Katso artikkeli Karate Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

karate (8)[1]

 
Karaten harrastaja eli karateka.
  1. eräs japanilainen itsepuolustus- ja kamppailulaji, joka monipuolisten harjoitteiden lisäksi jakautuu kilpailtaviin liikesarjoista koostuvaan kataan ja pääasiassa lyönnein ja potkuin käytävään kumiteen
  2. (harvinainen) pinta (tauti)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑrɑt̪e/
  • tavutus: ka‧ra‧te

Etymologia muokkaa

  • (kamppailulaji) äännelaina japanin kielen sanasta 空手
  • (tauti) taudinaiheuttajan tieteellisestä nimestä Treponema carateum

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karate karatet
genetiivi karaten karatejen
(karatein)
partitiivi karatea karateja
akkusatiivi karate;
karaten
karatet
sisäpaikallissijat
inessiivi karatessa karateissa
elatiivi karatesta karateista
illatiivi karateen karateihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karatella karateilla
ablatiivi karatelta karateilta
allatiivi karatelle karateille
muut sijamuodot
essiivi karatena karateina
translatiivi karateksi karateiksi
abessiivi karatetta karateitta
instruktiivi karatein
komitatiivi karateine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karate-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yläkäsitteet muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

karateisku, karatepotku, täyskontaktikarate

Aiheesta muualla muokkaa

  • karate Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

karate (ei monikkoa)

  1. (urheilu) karate

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

karate yl. (yks. määr. karaten[luo], ei monikkoa)

  1. (urheilu) karate

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

karate

  1. (urheilu) karate

Kroaatti muokkaa

Substantiivi muokkaa

karate

  1. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivi sanasta karat
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivi sanasta karat

Serbia muokkaa

Substantiivi muokkaa

karate

  1. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivi sanasta karat
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivi sanasta karat

Serbokroaatti muokkaa

Substantiivi muokkaa

karate

  1. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivi sanasta karat
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivi sanasta karat

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 8