karateka
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
karateka (9)
- karaten harrastaja
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑrɑˌt̪ekɑ/, [ˈkɑ̝rɑ̝ˌt̪e̞kɑ̝]
- tavutus: ka‧ra‧te‧ka
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karateka | karatekat |
| genetiivi | karatekan | karatekojen (karatekain) |
| partitiivi | karatekaa | karatekoja |
| akkusatiivi | karateka; karatekan |
karatekat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karatekassa | karatekoissa |
| elatiivi | karatekasta | karatekoista |
| illatiivi | karatekaan | karatekoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karatekalla | karatekoilla |
| ablatiivi | karatekalta | karatekoilta |
| allatiivi | karatekalle | karatekoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karatekana | karatekoina |
| translatiivi | karatekaksi | karatekoiksi |
| abessiivi | karatekatta | karatekoitta |
| instruktiivi | – | karatekoin |
| komitatiivi | – | karatekoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karateka- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- lainasana japanin kielestä
Aiheesta muualla muokkaa
- karateka Kielitoimiston sanakirjassa