Wikipedia
Katso artikkeli Karavaani Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

karavaani (5)[1]

  1. useilla kameleilla tai kulkuneuvoilla matkustava joukko
  2. (arkikieltä) asuntovaunu
  3. (arkikieltä) autokaravaani, "autojono"

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑrɑˌʋɑːni/
  • tavutus: ka‧ra‧vaa‧ni

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karavaani karavaanit
genetiivi karavaanin karavaanien
(karavaanein)
partitiivi karavaania karavaaneja
akkusatiivi karavaani;
karavaanin
karavaanit
sisäpaikallissijat
inessiivi karavaanissa karavaaneissa
elatiivi karavaanista karavaaneista
illatiivi karavaaniin karavaaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karavaanilla karavaaneilla
ablatiivi karavaanilta karavaaneilta
allatiivi karavaanille karavaaneille
muut sijamuodot
essiivi karavaanina karavaaneina
translatiivi karavaaniksi karavaaneiksi
abessiivi karavaanitta karavaaneitta
instruktiivi karavaanein
komitatiivi karavaaneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karavaani-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

< ruotsi < persia[2] < sanskritin ’kameli’[3]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

kamelijono, karavaanari, kuorma-autoletka, matkailuvaunu

Yhdyssanat
muokkaa

kamelikaravaani, karavaanimatkailu, karavaaniseralji, karavaanitie, vankkurikaravaani

Idiomit

muokkaa
  • karavaani kulkee ja koirat haukkuvat

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 379. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
  3. Kirsti Aapala, Klaas Ruppel: Lomalle! Kielikello, 2017, nro 2. Artikkelin verkkoversio.