Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

karikkoisuus (40)

  1. se, että on karikkoinen; se,miten karikkoinen jokin on

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑrikˌkoi̯suːs/
  • tavutus: ka‧rik‧koi‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karikkoisuus karikkoisuudet
genetiivi karikkoisuuden karikkoisuuksien
partitiivi karikkoisuutta karikkoisuuksia
akkusatiivi karikkoisuus;
karikkoisuuden
karikkoisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi karikkoisuudessa karikkoisuuksissa
elatiivi karikkoisuudesta karikkoisuuksista
illatiivi karikkoisuuteen karikkoisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi karikkoisuudella karikkoisuuksilla
ablatiivi karikkoisuudelta karikkoisuuksilta
allatiivi karikkoisuudelle karikkoisuuksille
muut sijamuodot
essiivi karikkoisuutena karikkoisuuksina
translatiivi karikkoisuudeksi karikkoisuuksiksi
abessiivi karikkoisuudetta karikkoisuuksitta
instruktiivi karikkoisuuksin
komitatiivi karikkoisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo karikkoisuude-
vahva vartalo karikkoisuute-
konsonantti-
vartalo
karikkoisuut-

Etymologia muokkaa

sanan karikkoinen vartalosta karikkois- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa