Substantiivi

muokkaa

karkeus (40)[1]

  1. se, että on karkea
  2. karkeuden aste tai mittayksikkö
    Sopiva hiomapaperin karkeus on 150–100

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑrkeus/ tai /ˈkɑrkeu̯s/
  • tavutus: kar‧ke‧us / kar‧keus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karkeus karkeudet
genetiivi karkeuden karkeuksien
partitiivi karkeutta karkeuksia
akkusatiivi karkeus;
karkeuden
karkeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi karkeudessa karkeuksissa
elatiivi karkeudesta karkeuksista
illatiivi karkeuteen karkeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi karkeudella karkeuksilla
ablatiivi karkeudelta karkeuksilta
allatiivi karkeudelle karkeuksille
muut sijamuodot
essiivi karkeutena karkeuksina
translatiivi karkeudeksi karkeuksiksi
abessiivi karkeudetta karkeuksitta
instruktiivi karkeuksin
komitatiivi karkeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo karkeude-
vahva vartalo karkeute-
konsonantti-
vartalo
karkeut-

Etymologia

muokkaa

sanan karkea vartalosta karke- ja suffiksista -us

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40