karkki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑrkːi/
- tavutus: kark‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karkki | karkit |
| genetiivi | karkin | karkkien (karkkein) |
| partitiivi | karkkia | karkkeja |
| akkusatiivi | karkki; karkin |
karkit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karkissa | karkeissa |
| elatiivi | karkista | karkeista |
| illatiivi | karkkiin | karkkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karkilla | karkeilla |
| ablatiivi | karkilta | karkeilta |
| allatiivi | karkille | karkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karkkina | karkkeina |
| translatiivi | karkiksi | karkeiksi |
| abessiivi | karkitta | karkeitta |
| instruktiivi | – | karkein |
| komitatiivi | – | karkkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | karki- | |
| vahva vartalo | karkki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |