kartake
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaTaivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kartake | kartakkeet |
genetiivi | kartakkeen | kartakkeiden kartakkeitten |
partitiivi | kartaketta | kartakkeita |
akkusatiivi | kartake; kartakkeen |
kartakkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kartakkeessa | kartakkeissa |
elatiivi | kartakkeesta | kartakkeista |
illatiivi | kartakkeeseen | kartakkeisiin kartakkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kartakkeella | kartakkeilla |
ablatiivi | kartakkeelta | kartakkeilta |
allatiivi | kartakkeelle | kartakkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kartakkeena | kartakkeina |
translatiivi | kartakkeeksi | kartakkeiksi |
abessiivi | kartakkeetta | kartakkeitta |
instruktiivi | – | kartakkein |
komitatiivi | – | kartakkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kartakkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kartaket- |