kastelu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- se, että kastellaan
- kukkien kastelu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑst̪elu/
- tavutus: kas‧te‧lu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kastelu | kastelut |
| genetiivi | kastelun | kastelujen kasteluiden kasteluitten |
| partitiivi | kastelua | kasteluita kasteluja |
| akkusatiivi | kastelu; kastelun |
kastelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kastelussa | kasteluissa |
| elatiivi | kastelusta | kasteluista |
| illatiivi | kasteluun | kasteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kastelulla | kasteluilla |
| ablatiivi | kastelulta | kasteluilta |
| allatiivi | kastelulle | kasteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kasteluna | kasteluina |
| translatiivi | kasteluksi | kasteluiksi |
| abessiivi | kastelutta | kasteluitta |
| instruktiivi | – | kasteluin |
| komitatiivi | – | kasteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kastelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaajohdettu suomen kielen verbistä kastella
Käännökset
muokkaa1. se, että kastellaan
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2