Wikipedia
Katso artikkeli Katkero Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

katkero (2)

  1. katkeroiden maustejuurista tai kuorista uutetuilla katkeroaineilla ja yrteillä maustettu viina; alkoholipitoisuus noin 20–35 prosenttia ja juodaan tavanomaisesti vähän kerralla osaltaan usein mausteisen ja kitkerän makunsa vuoksi
    Alkoholijuoma ”Jägermeister” on katkero.
  2. katkerojen (Gentiana) suvun kasvi

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkɑt̪kero/
  • tavutus: kat‧ke‧ro

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi katkero katkerot
genetiivi katkeron katkerojen
katkeroiden
katkeroitten
partitiivi katkeroa katkeroita
katkeroja
akkusatiivi katkero;
katkeron
katkerot
sisäpaikallissijat
inessiivi katkerossa katkeroissa
elatiivi katkerosta katkeroista
illatiivi katkeroon katkeroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi katkerolla katkeroilla
ablatiivi katkerolta katkeroilta
allatiivi katkerolle katkeroille
muut sijamuodot
essiivi katkerona katkeroina
translatiivi katkeroksi katkeroiksi
abessiivi katkerotta katkeroitta
instruktiivi katkeroin
komitatiivi katkeroine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • katkero Kielitoimiston sanakirjassa