katsastaja

Suomi

Substantiivi

katsastaja (10)

henkilö, joka katsastaa, tekee katsastuksen; katsastusmies

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑt̪sɑsˌt̪ɑjɑ/
tavutus: kat‧sas‧ta‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	katsastaja	katsastajat
genetiivi	katsastajan	katsastajien (katsastajain)
partitiivi	katsastajaa	katsastajia
akkusatiivi	katsastaja; katsastajan	katsastajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	katsastajassa	katsastajissa
elatiivi	katsastajasta	katsastajista
illatiivi	katsastajaan	katsastajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	katsastajalla	katsastajilla
ablatiivi	katsastajalta	katsastajilta
allatiivi	katsastajalle	katsastajille
muut sijamuodot
essiivi	katsastajana	katsastajina
translatiivi	katsastajaksi	katsastajiksi
abessiivi	katsastajatta	katsastajitta
instruktiivi	–	katsastajin
komitatiivi	–	katsastajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	katsastaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka katsastaa, tekee katsastuksen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

katsastaja Kielitoimiston sanakirjassa