kauliminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakauliminen (38)
- teonnimi verbistä kaulia
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kauliminen | kaulimiset |
genetiivi | kaulimisen | kaulimisten kaulimisien |
partitiivi | kaulimista | kaulimisia |
akkusatiivi | kauliminen; kaulimisen |
kaulimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaulimisessa | kaulimisissa |
elatiivi | kaulimisesta | kaulimisista |
illatiivi | kaulimiseen | kaulimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaulimisella | kaulimisilla |
ablatiivi | kaulimiselta | kaulimisilta |
allatiivi | kaulimiselle | kaulimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaulimisena (kaulimisna) |
kaulimisina |
translatiivi | kaulimiseksi | kaulimisiksi |
abessiivi | kaulimisetta | kaulimisitta |
instruktiivi | – | kaulimisin |
komitatiivi | – | kaulimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaulimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kaulimis- |