Substantiivi

muokkaa

kaunopuheisuus (40)

  1. tyyli tai tapa esittää ajatuksia vaikuttavasti, valituin lennokkain ja loogisin sanoin

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaunopuheisuus kaunopuheisuudet
genetiivi kaunopuheisuuden kaunopuheisuuksien
partitiivi kaunopuheisuutta kaunopuheisuuksia
akkusatiivi kaunopuheisuus;
kaunopuheisuuden
kaunopuheisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaunopuheisuudessa kaunopuheisuuksissa
elatiivi kaunopuheisuudesta kaunopuheisuuksista
illatiivi kaunopuheisuuteen kaunopuheisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaunopuheisuudella kaunopuheisuuksilla
ablatiivi kaunopuheisuudelta kaunopuheisuuksilta
allatiivi kaunopuheisuudelle kaunopuheisuuksille
muut sijamuodot
essiivi kaunopuheisuutena kaunopuheisuuksina
translatiivi kaunopuheisuudeksi kaunopuheisuuksiksi
abessiivi kaunopuheisuudetta kaunopuheisuuksitta
instruktiivi kaunopuheisuuksin
komitatiivi kaunopuheisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kaunopuheisuude-
vahva vartalo kaunopuheisuute-
konsonantti-
vartalo
kaunopuheisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan kaunopuheinen vartalosta kaunopuheis- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa