kauppahalli
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakauppahalli (5)
- yleisötila, jossa on useita pieniä (rakenteeltaan tavallisesti kioskin kaltaisia) myymälöitä tai myyntikojuja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑu̯pːɑˌhɑlːi/
- tavutus: kaup‧pa‧hal‧li
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kauppahalli | kauppahallit |
genetiivi | kauppahallin | kauppahallien (kauppahallein) |
partitiivi | kauppahallia | kauppahalleja |
akkusatiivi | kauppahalli; kauppahallin |
kauppahallit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kauppahallissa | kauppahalleissa |
elatiivi | kauppahallista | kauppahalleista |
illatiivi | kauppahalliin | kauppahalleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kauppahallilla | kauppahalleilla |
ablatiivi | kauppahallilta | kauppahalleilta |
allatiivi | kauppahallille | kauppahalleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kauppahallina | kauppahalleina |
translatiivi | kauppahalliksi | kauppahalleiksi |
abessiivi | kauppahallitta | kauppahalleitta |
instruktiivi | – | kauppahallein |
komitatiivi | – | kauppahalleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kauppahalli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. hallimainen kauppiastavaratalo
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- kauppahalli Kielitoimiston sanakirjassa