Wikipedia
Katso artikkeli Kauppahalli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

kauppahalli (5)

  1. yleisötila, jossa on useita pieniä (rakenteeltaan tavallisesti kioskin kaltaisia) myymälöitä tai myyntikojuja

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑu̯pːɑˌhɑlːi/
  • tavutus: kaup‧pa‧hal‧li

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kauppahalli kauppahallit
genetiivi kauppahallin kauppahallien
(kauppahallein)
partitiivi kauppahallia kauppahalleja
akkusatiivi kauppahalli;
kauppahallin
kauppahallit
sisäpaikallissijat
inessiivi kauppahallissa kauppahalleissa
elatiivi kauppahallista kauppahalleista
illatiivi kauppahalliin kauppahalleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kauppahallilla kauppahalleilla
ablatiivi kauppahallilta kauppahalleilta
allatiivi kauppahallille kauppahalleille
muut sijamuodot
essiivi kauppahallina kauppahalleina
translatiivi kauppahalliksi kauppahalleiksi
abessiivi kauppahallitta kauppahalleitta
instruktiivi kauppahallein
komitatiivi kauppahalleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kauppahalli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa