Katso myös: Halli

Substantiivi

muokkaa

halli (5)

  1. katettu, pinta-alaltaan suuri ja yleensä korkea tila

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhɑlːi/, [ˈhɑ̝lːi]
  • tavutus: hal‧li

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

ruotsin sanasta hall < osittain saksasta tai englannista [1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • halli Tieteen termipankissa

Substantiivi

muokkaa
Halli
Halli

halli (5)

  1. harmaahylje
  2. koirasta käytetty nimitys
    Halli haukkuu pihalla.

Etymologia

muokkaa

balttilainen laina samasta kantasanasta, josta myös halla[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • halli Kielitoimiston sanakirjassa
  • halli Tieteen termipankissa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”halli”.
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”halli”.