kauppala
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (historia, oikeustiede) Suomessa ja Ruotsissa eräs kuntamuoto: pikkukaupunki, jolla ei kuitenkaan ollut täysiä kaupunkien oikeuksia eikä velvollisuuksia
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑu̯pːɑlɑ/
- tavutus: kaup‧pa‧la
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kauppala | kauppalat |
| genetiivi | kauppalan | kauppaloiden kauppaloitten (kauppalain) |
| partitiivi | kauppalaa | kauppaloita |
| akkusatiivi | kauppala; kauppalan |
kauppalat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kauppalassa | kauppaloissa |
| elatiivi | kauppalasta | kauppaloista |
| illatiivi | kauppalaan | kauppaloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kauppalalla | kauppaloilla |
| ablatiivi | kauppalalta | kauppaloilta |
| allatiivi | kauppalalle | kauppaloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kauppalana | kauppaloina |
| translatiivi | kauppalaksi | kauppaloiksi |
| abessiivi | kauppalatta | kauppaloitta |
| instruktiivi | – | kauppaloin |
| komitatiivi | – | kauppaloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kauppala- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kauppala Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12