kavaltaja

Suomi

Substantiivi

kavaltaja (10)

henkilö, joka kavaltaa

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑʋɑlˌt̪ɑjɑ/
tavutus: ka‧val‧ta‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kavaltaja	kavaltajat
genetiivi	kavaltajan	kavaltajien (kavaltajain)
partitiivi	kavaltajaa	kavaltajia
akkusatiivi	kavaltaja; kavaltajan	kavaltajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kavaltajassa	kavaltajissa
elatiivi	kavaltajasta	kavaltajista
illatiivi	kavaltajaan	kavaltajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kavaltajalla	kavaltajilla
ablatiivi	kavaltajalta	kavaltajilta
allatiivi	kavaltajalle	kavaltajille
muut sijamuodot
essiivi	kavaltajana	kavaltajina
translatiivi	kavaltajaksi	kavaltajiksi
abessiivi	kavaltajatta	kavaltajitta
instruktiivi	–	kavaltajin
komitatiivi	–	kavaltajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kavaltaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka kavaltaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kavaltaja Kielitoimiston sanakirjassa