Substantiivi

muokkaa

kehrämö (2)

  1. mikä tahansa kehrämöjen suvun (Euryops) kasvi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kehrämö kehrämöt
genetiivi kehrämön kehrämöjen
kehrämöiden
kehrämöitten
partitiivi kehrämöä kehrämöitä
kehrämöjä
akkusatiivi kehrämö;
kehrämön
kehrämöt
sisäpaikallissijat
inessiivi kehrämössä kehrämöissä
elatiivi kehrämöstä kehrämöistä
illatiivi kehrämöön kehrämöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kehrämöllä kehrämöillä
ablatiivi kehrämöltä kehrämöiltä
allatiivi kehrämölle kehrämöille
muut sijamuodot
essiivi kehrämönä kehrämöinä
translatiivi kehrämöksi kehrämöiksi
abessiivi kehrämöttä kehrämöittä
instruktiivi kehrämöin
komitatiivi kehrämöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kehrämö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

kehrä + -mö

Käännökset

muokkaa