Kehräpyöriä antiikin Kreikasta

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kehrä (10)[1]

  1. rukin tai kehruukoneen pyörivä, lankaa muodostava osa
  2. rukin tai värttinän vauhtipyörä, kehräpyörä
Yllä oleva määritelmä on merkitty tarkistettavaksi.
  1. (kuvaannollisesti) kiekko
    kuun kehrä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkehræ/
  • tavutus: keh‧rä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kehrä kehrät
genetiivi kehrän kehrien
(kehräin)
partitiivi kehrää kehriä
akkusatiivi kehrä;
kehrän
kehrät
sisäpaikallissijat
inessiivi kehrässä kehrissä
elatiivi kehrästä kehristä
illatiivi kehrään kehriin
ulkopaikallissijat
adessiivi kehrällä kehrillä
ablatiivi kehrältä kehriltä
allatiivi kehrälle kehrille
muut sijamuodot
essiivi kehränä kehrinä
translatiivi kehräksi kehriksi
abessiivi kehrättä kehrittä
instruktiivi kehrin
komitatiivi kehrine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kehrä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Substantiivi muokkaa

kehrä

  1. kiekoksi ajateltu tai mielletty taivaankappale
    Päivän kehrä meitä päivin tervehtää, öisin kuunkehrä valvottaa.

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kehräkukka, kehräluu, kehräpyörä, kehräsaunio, kehrävarsi, kuunkehrä

Aiheesta muualla muokkaa

  • kehrä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10