kelkkailu

Katso artikkeli Kelkkailu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kelkkailu (2)

kelkkaileminen, kelkalla mäen laskeminen
(talviurheilu) jokin urheilulaji jossa kilpaillaan laskemalla kelkalla

Ääntäminen

IPA: /ˈkelkːɑi̯lu/
tavutus: kelk‧kai‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kelkkailu	kelkkailut
genetiivi	kelkkailun	kelkkailujen kelkkailuiden kelkkailuitten
partitiivi	kelkkailua	kelkkailuita kelkkailuja
akkusatiivi	kelkkailu; kelkkailun	kelkkailut
sisäpaikallissijat
inessiivi	kelkkailussa	kelkkailuissa
elatiivi	kelkkailusta	kelkkailuista
illatiivi	kelkkailuun	kelkkailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kelkkailulla	kelkkailuilla
ablatiivi	kelkkailulta	kelkkailuilta
allatiivi	kelkkailulle	kelkkailuille
muut sijamuodot
essiivi	kelkkailuna	kelkkailuina
translatiivi	kelkkailuksi	kelkkailuiksi
abessiivi	kelkkailutta	kelkkailuitta
instruktiivi	–	kelkkailuin
komitatiivi	–	kelkkailuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kelkkailu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi kelkkailla (vokaalivartalo kelkkail|e-) + johdin -u

Käännökset

1. kelkkaileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

skeleton

Yhdyssanat

kelkkailurata, moottorikelkkailu, ohjaskelkkailu, purjekelkkailu, mahakelkkailu, rattikelkkailu

Aiheesta muualla

kelkkailu Kielitoimiston sanakirjassa