kelpaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakelpaaminen (38)
- teonnimi verbistä kelvata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kelpaaminen | kelpaamiset |
genetiivi | kelpaamisen | kelpaamisten kelpaamisien |
partitiivi | kelpaamista | kelpaamisia |
akkusatiivi | kelpaaminen; kelpaamisen |
kelpaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kelpaamisessa | kelpaamisissa |
elatiivi | kelpaamisesta | kelpaamisista |
illatiivi | kelpaamiseen | kelpaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kelpaamisella | kelpaamisilla |
ablatiivi | kelpaamiselta | kelpaamisilta |
allatiivi | kelpaamiselle | kelpaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kelpaamisena (kelpaamisna) |
kelpaamisina |
translatiivi | kelpaamiseksi | kelpaamisiksi |
abessiivi | kelpaamisetta | kelpaamisitta |
instruktiivi | – | kelpaamisin |
komitatiivi | – | kelpaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kelpaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kelpaamis- |