kepakko
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- lyhyt keppi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkepɑkːo/
- tavutus: ke‧pak‧ko
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kepakko | kepakot |
genetiivi | kepakon | kepakoiden kepakoitten kepakkojen |
partitiivi | kepakkoa | kepakkoja kepakoita |
akkusatiivi | kepakko; kepakon |
kepakot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kepakossa | kepakoissa |
elatiivi | kepakosta | kepakoista |
illatiivi | kepakkoon | kepakkoihin kepakoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kepakolla | kepakoilla |
ablatiivi | kepakolta | kepakoilta |
allatiivi | kepakolle | kepakoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kepakkona | kepakkoina kepakoina |
translatiivi | kepakoksi | kepakoiksi |
abessiivi | kepakotta | kepakoitta |
instruktiivi | – | kepakoin |
komitatiivi | – | kepakkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kepako- | |
vahva vartalo | kepakko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- kepakko Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A