Katso myös: kera, kēra

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kerä (10)

  1. pallon muotoon itsensä ympärille kääritty tai kääriytynyt pitkä esine

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkeræ/
  • tavutus: ke‧rä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kerä kerät
genetiivi kerän kerien
(keräin)
partitiivi kerää keriä
akkusatiivi kerä;
kerän
kerät
sisäpaikallissijat
inessiivi kerässä kerissä
elatiivi kerästä keristä
illatiivi kerään keriin
ulkopaikallissijat
adessiivi kerällä kerillä
ablatiivi kerältä keriltä
allatiivi kerälle kerille
muut sijamuodot
essiivi keränä kerinä
translatiivi keräksi keriksi
abessiivi kerättä kerittä
instruktiivi kerin
komitatiivi kerine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kerä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kerä Kielitoimiston sanakirjassa