keräilijä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- henkilö joka keräilee jotain esineitä tai kohteita
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkeræi̯ˌlijæ/
- tavutus: ke‧räi‧li‧jä
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keräilijä | keräilijät |
genetiivi | keräilijän | keräilijöiden keräilijöitten (keräilijäin) |
partitiivi | keräilijää | keräilijöitä |
akkusatiivi | keräilijä; keräilijän |
keräilijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keräilijässä | keräilijöissä |
elatiivi | keräilijästä | keräilijöistä |
illatiivi | keräilijään | keräilijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keräilijällä | keräilijöillä |
ablatiivi | keräilijältä | keräilijöiltä |
allatiivi | keräilijälle | keräilijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keräilijänä | keräilijöinä |
translatiivi | keräilijäksi | keräilijöiksi |
abessiivi | keräilijättä | keräilijöittä |
instruktiivi | – | keräilijöin |
komitatiivi | – | keräilijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | keräilijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- keräilijä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12