kerrottava

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kerrottava (10)[1]

  1. (matematiikka) kertolaskussa luku, joka on kertomisen kohteena.
    Laskussa 2·3 kaksi on kertoja ja kolme on kerrottava.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkerːot̪ˌt̪ɑʋɑ/
  • tavutus: ker‧rot‧ta‧va

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kerrottava kerrottavat
genetiivi kerrottavan kerrottavien
(kerrottavain)
partitiivi kerrottavaa kerrottavia
akkusatiivi kerrottava;
kerrottavan
kerrottavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kerrottavassa kerrottavissa
elatiivi kerrottavasta kerrottavista
illatiivi kerrottavaan kerrottaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kerrottavalla kerrottavilla
ablatiivi kerrottavalta kerrottavilta
allatiivi kerrottavalle kerrottaville
muut sijamuodot
essiivi kerrottavana kerrottavina
translatiivi kerrottavaksi kerrottaviksi
abessiivi kerrottavatta kerrottavitta
instruktiivi kerrottavin
komitatiivi kerrottavine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10