kiehauttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiehauttaminen (38)
- teonnimi verbistä kiehauttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiehauttaminen | kiehauttamiset |
genetiivi | kiehauttamisen | kiehauttamisten kiehauttamisien |
partitiivi | kiehauttamista | kiehauttamisia |
akkusatiivi | kiehauttaminen; kiehauttamisen |
kiehauttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiehauttamisessa | kiehauttamisissa |
elatiivi | kiehauttamisesta | kiehauttamisista |
illatiivi | kiehauttamiseen | kiehauttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiehauttamisella | kiehauttamisilla |
ablatiivi | kiehauttamiselta | kiehauttamisilta |
allatiivi | kiehauttamiselle | kiehauttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiehauttamisena (kiehauttamisna) |
kiehauttamisina |
translatiivi | kiehauttamiseksi | kiehauttamisiksi |
abessiivi | kiehauttamisetta | kiehauttamisitta |
instruktiivi | – | kiehauttamisin |
komitatiivi | – | kiehauttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiehauttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kiehauttamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi kiehauttaa + johdin -minen