kieltäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakieltäjä (10)
- henkilö, joka kieltää jotakin, jonkin olemassa olon
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkie̯lt̪æjæ/
- tavutus: kiel‧tä‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kieltäjä | kieltäjät |
genetiivi | kieltäjän | kieltäjien (kieltäjäin) |
partitiivi | kieltäjää | kieltäjiä |
akkusatiivi | kieltäjä; kieltäjän |
kieltäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kieltäjässä | kieltäjissä |
elatiivi | kieltäjästä | kieltäjistä |
illatiivi | kieltäjään | kieltäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kieltäjällä | kieltäjillä |
ablatiivi | kieltäjältä | kieltäjiltä |
allatiivi | kieltäjälle | kieltäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kieltäjänä | kieltäjinä |
translatiivi | kieltäjäksi | kieltäjiksi |
abessiivi | kieltäjättä | kieltäjittä |
instruktiivi | – | kieltäjin |
komitatiivi | – | kieltäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kieltäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka kieltää jotakin, jonkin olemassa olon
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kieltäjä Kielitoimiston sanakirjassa