kieltäytyjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakieltäytyjä (10)
- henkilö, joka kieltäytyy
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kieltäytyjä | kieltäytyjät |
genetiivi | kieltäytyjän | kieltäytyjien (kieltäytyjäin) |
partitiivi | kieltäytyjää | kieltäytyjiä |
akkusatiivi | kieltäytyjä; kieltäytyjän |
kieltäytyjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kieltäytyjässä | kieltäytyjissä |
elatiivi | kieltäytyjästä | kieltäytyjistä |
illatiivi | kieltäytyjään | kieltäytyjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kieltäytyjällä | kieltäytyjillä |
ablatiivi | kieltäytyjältä | kieltäytyjiltä |
allatiivi | kieltäytyjälle | kieltäytyjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kieltäytyjänä | kieltäytyjinä |
translatiivi | kieltäytyjäksi | kieltäytyjiksi |
abessiivi | kieltäytyjättä | kieltäytyjittä |
instruktiivi | – | kieltäytyjin |
komitatiivi | – | kieltäytyjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kieltäytyjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka kieltäytyy
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaaseistakieltäytyjä, totaalikieltäytyjä, täyskieltäytyjä
Aiheesta muualla
muokkaa- kieltäytyjä Kielitoimiston sanakirjassa