kiepauttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiepauttaminen (38)
- teonnimi verbistä kiepauttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiepauttaminen | kiepauttamiset |
| genetiivi | kiepauttamisen | kiepauttamisten kiepauttamisien |
| partitiivi | kiepauttamista | kiepauttamisia |
| akkusatiivi | kiepauttaminen; kiepauttamisen |
kiepauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiepauttamisessa | kiepauttamisissa |
| elatiivi | kiepauttamisesta | kiepauttamisista |
| illatiivi | kiepauttamiseen | kiepauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiepauttamisella | kiepauttamisilla |
| ablatiivi | kiepauttamiselta | kiepauttamisilta |
| allatiivi | kiepauttamiselle | kiepauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiepauttamisena (kiepauttamisna) |
kiepauttamisina |
| translatiivi | kiepauttamiseksi | kiepauttamisiksi |
| abessiivi | kiepauttamisetta | kiepauttamisitta |
| instruktiivi | – | kiepauttamisin |
| komitatiivi | – | kiepauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiepauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiepauttamis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi kiepauttaa + johdin -minen