kiepautus

Suomi

Substantiivi

kiepautus (39)

kiepauttaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkie̯pɑu̯t̪us/ tai /ˈkie̯pɑˌut̪us/
tavutus: kie‧pau‧tus / kie‧pa‧u‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kiepautus	kiepautukset
genetiivi	kiepautuksen	kiepautusten kiepautuksien
partitiivi	kiepautusta	kiepautuksia
akkusatiivi	kiepautus; kiepautuksen	kiepautukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kiepautuksessa	kiepautuksissa
elatiivi	kiepautuksesta	kiepautuksista
illatiivi	kiepautukseen	kiepautuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kiepautuksella	kiepautuksilla
ablatiivi	kiepautukselta	kiepautuksilta
allatiivi	kiepautukselle	kiepautuksille
muut sijamuodot
essiivi	kiepautuksena	kiepautuksina
translatiivi	kiepautukseksi	kiepautuksiksi
abessiivi	kiepautuksetta	kiepautuksitta
instruktiivi	–	kiepautuksin
komitatiivi	–	kiepautuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kiepautukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kiepautus-

Etymologia

verbi kiepauttaa (heikko vartalo kiepaut|a-) + johdin -us

Käännökset

1. kiepauttaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kiepautus Kielitoimiston sanakirjassa