kierittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakierittäminen (38)
- teonnimi verbistä kierittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kierittäminen | kierittämiset |
genetiivi | kierittämisen | kierittämisten kierittämisien |
partitiivi | kierittämistä | kierittämisiä |
akkusatiivi | kierittäminen; kierittämisen |
kierittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kierittämisessä | kierittämisissä |
elatiivi | kierittämisestä | kierittämisistä |
illatiivi | kierittämiseen | kierittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kierittämisellä | kierittämisillä |
ablatiivi | kierittämiseltä | kierittämisiltä |
allatiivi | kierittämiselle | kierittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kierittämisenä (kierittämisnä) |
kierittämisinä |
translatiivi | kierittämiseksi | kierittämisiksi |
abessiivi | kierittämisettä | kierittämisittä |
instruktiivi | – | kierittämisin |
komitatiivi | – | kierittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kierittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kierittämis- |