kiharuus

Suomi

Substantiivi

kiharuus (40)

se, että on kihara

Ääntäminen

IPA: /ˈkihɑruːs/
tavutus: ki‧ha‧ruus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kiharuus	kiharuudet
genetiivi	kiharuuden	kiharuuksien
partitiivi	kiharuutta	kiharuuksia
akkusatiivi	kiharuus; kiharuuden	kiharuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kiharuudessa	kiharuuksissa
elatiivi	kiharuudesta	kiharuuksista
illatiivi	kiharuuteen	kiharuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kiharuudella	kiharuuksilla
ablatiivi	kiharuudelta	kiharuuksilta
allatiivi	kiharuudelle	kiharuuksille
muut sijamuodot
essiivi	kiharuutena	kiharuuksina
translatiivi	kiharuudeksi	kiharuuksiksi
abessiivi	kiharuudetta	kiharuuksitta
instruktiivi	–	kiharuuksin
komitatiivi	–	kiharuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kiharuude-
vahva vartalo	kiharuute-
konsonantti- vartalo	kiharuut-

Etymologia

sanan kihara vartalosta kihar- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on kihara

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kiharuus Kielitoimiston sanakirjassa