kihara
 |
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
kihara (10) (komparatiivi kiharampi, superlatiivi kiharin) (taivutus)
- kiharainen
- Monilla on lapsena kiharat hiukset.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkihɑrɑ/
- tavutus: ki‧ha‧ra
Käännökset muokkaa
1. kiharainen
|
Ks. kiharainen |
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: kiharuus
Aiheesta muualla muokkaa
- kihara Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
kihara (11)
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kihara | kiharat |
| genetiivi | kiharan | kiharien kiharoiden kiharoitten (kiharojen) (kiharain) |
| partitiivi | kiharaa | kiharia kiharoita (kiharoja) |
| akkusatiivi | kihara; kiharan |
kiharat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiharassa | kiharoissa kiharissa |
| elatiivi | kiharasta | kiharoista kiharista |
| illatiivi | kiharaan | kiharoihin kihariin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiharalla | kiharoilla kiharilla |
| ablatiivi | kiharalta | kiharoilta kiharilta |
| allatiivi | kiharalle | kiharoille kiharille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiharana | kiharoina kiharina |
| translatiivi | kiharaksi | kiharoiksi kihariksi |
| abessiivi | kiharatta | kiharoitta kiharitta |
| instruktiivi | – | kiharoin kiharin |
| komitatiivi | – | kiharine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kihara- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. luonnostaan tai kampaajan toimenpitein loivasti tai voimakkaasti taipunut hiusten muoto
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: kiharainen
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kihara Kielitoimiston sanakirjassa