kihlaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakihlaaminen (38)
- miehelle kihlakumppanin eli morsiamen ottaminen
- Kihlaaminen seurasi kosintaa, jos morsian suostui.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kihlaaminen | kihlaamiset |
genetiivi | kihlaamisen | kihlaamisten kihlaamisien |
partitiivi | kihlaamista | kihlaamisia |
akkusatiivi | kihlaaminen; kihlaamisen |
kihlaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kihlaamisessa | kihlaamisissa |
elatiivi | kihlaamisesta | kihlaamisista |
illatiivi | kihlaamiseen | kihlaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kihlaamisella | kihlaamisilla |
ablatiivi | kihlaamiselta | kihlaamisilta |
allatiivi | kihlaamiselle | kihlaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kihlaamisena (kihlaamisna) |
kihlaamisina |
translatiivi | kihlaamiseksi | kihlaamisiksi |
abessiivi | kihlaamisetta | kihlaamisitta |
instruktiivi | – | kihlaamisin |
komitatiivi | – | kihlaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kihlaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kihlaamis- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. miehelle kihlakumppanin eli morsiamen ottaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaVerbi
muokkaakihlaaminen
- (taivutusmuoto) IV-infinitiivi verbistä kihlata