Wikipedia
Katso artikkeli Kihti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

kihti (5-F)

  1. (patologia) sairaus, jossa virtsahappoa kertyy liikaa elimistöön aiheuttaen nivelkipua
    Kihdin oireet esiintyvät aluksi isovarpaan tyvinivelessä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkiht̪i/, [ˈk̟içt̪̪i]
  • tavutus: kih‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kihti kihdit
genetiivi kihdin kihtien
(kihtein)
partitiivi kihtiä kihtejä
akkusatiivi kihti;
kihdin
kihdit
sisäpaikallissijat
inessiivi kihdissä kihdeissä
elatiivi kihdistä kihdeistä
illatiivi kihtiin kihteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kihdillä kihdeillä
ablatiivi kihdiltä kihdeiltä
allatiivi kihdille kihdeille
muut sijamuodot
essiivi kihtinä kihteinä
translatiivi kihdiksi kihdeiksi
abessiivi kihdittä kihdeittä
instruktiivi kihdein
komitatiivi kihteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kihdi-
vahva vartalo kihti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kihtijyvä, kihtikohtaus

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kihti Kielitoimiston sanakirjassa