kiihdyke
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaTaivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiihdyke | kiihdykkeet |
| genetiivi | kiihdykkeen | kiihdykkeiden kiihdykkeitten |
| partitiivi | kiihdykettä | kiihdykkeitä |
| akkusatiivi | kiihdyke; kiihdykkeen |
kiihdykkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiihdykkeessä | kiihdykkeissä |
| elatiivi | kiihdykkeestä | kiihdykkeistä |
| illatiivi | kiihdykkeeseen | kiihdykkeisiin kiihdykkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiihdykkeellä | kiihdykkeillä |
| ablatiivi | kiihdykkeeltä | kiihdykkeiltä |
| allatiivi | kiihdykkeelle | kiihdykkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiihdykkeenä | kiihdykkeinä |
| translatiivi | kiihdykkeeksi | kiihdykkeiksi |
| abessiivi | kiihdykkeettä | kiihdykkeittä |
| instruktiivi | – | kiihdykkein |
| komitatiivi | – | kiihdykkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiihdykkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiihdyket- | |
Etymologia
muokkaa-ke-johdos kiihtyä/kiihdyttää-verbivartalosta. Käytössä 1800-luvun puolivälistä[1].
Käännökset
muokkaa1. johonkin yllyttävä tai jotakin edistävä asia
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Raija Lehtinen: Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa ‑ke-johtimisista sanoista. Kielikello, 1991, nro 1. Artikkelin verkkoversio.