kiipeileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiipeileminen (38)
- teonnimi verbistä kiipeillä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiipeileminen | kiipeilemiset |
| genetiivi | kiipeilemisen | kiipeilemisten kiipeilemisien |
| partitiivi | kiipeilemistä | kiipeilemisiä |
| akkusatiivi | kiipeileminen; kiipeilemisen |
kiipeilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiipeilemisessä | kiipeilemisissä |
| elatiivi | kiipeilemisestä | kiipeilemisistä |
| illatiivi | kiipeilemiseen | kiipeilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiipeilemisellä | kiipeilemisillä |
| ablatiivi | kiipeilemiseltä | kiipeilemisiltä |
| allatiivi | kiipeilemiselle | kiipeilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiipeilemisenä (kiipeilemisnä) |
kiipeilemisinä |
| translatiivi | kiipeilemiseksi | kiipeilemisiksi |
| abessiivi | kiipeilemisettä | kiipeilemisittä |
| instruktiivi | – | kiipeilemisin |
| komitatiivi | – | kiipeilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiipeilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiipeilemis- | |