Wikipedia
Katso artikkeli Kiipeily Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kiipeily

Substantiivi

muokkaa

kiipeily (2)[1]

  1. se, että kiipeillään
  2. (urheilu) kilpa- tai harrastusmielessä kiipeliy; seinäkiipeily

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkiːpei̯ly/
  • tavutus: kii‧pei‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiipeily kiipeilyt
genetiivi kiipeilyn kiipeilyjen
kiipeilyiden
kiipeilyitten
partitiivi kiipeilyä kiipeilyitä
kiipeilyjä
akkusatiivi kiipeily;
kiipeilyn
kiipeilyt
sisäpaikallissijat
inessiivi kiipeilyssä kiipeilyissä
elatiivi kiipeilystä kiipeilyistä
illatiivi kiipeilyyn kiipeilyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiipeilyllä kiipeilyillä
ablatiivi kiipeilyltä kiipeilyiltä
allatiivi kiipeilylle kiipeilyille
muut sijamuodot
essiivi kiipeilynä kiipeilyinä
translatiivi kiipeilyksi kiipeilyiksi
abessiivi kiipeilyttä kiipeilyittä
instruktiivi kiipeilyin
komitatiivi kiipeilyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiipeily-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

alppikiipeily, kalliokiipeily, kiipeilyseinä, kiipeilyteline, seinäkiipeily, vapaakiipeily, vuorikiipeily

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2