Substantiivi

muokkaa

kiirus (41)

  1. (murteellinen, yleiskielessä vanhahtava) kiire

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiirus kiiruut
genetiivi kiiruun kiiruiden
kiiruitten
partitiivi kiirusta kiiruita
akkusatiivi kiirus;
kiiruun
kiiruut
sisäpaikallissijat
inessiivi kiiruussa kiiruissa
elatiivi kiiruusta kiiruista
illatiivi kiiruuseen kiiruisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiiruulla kiiruilla
ablatiivi kiiruulta kiiruilta
allatiivi kiiruulle kiiruille
muut sijamuodot
essiivi kiiruuna kiiruina
translatiivi kiiruuksi kiiruiksi
abessiivi kiiruutta kiiruitta
instruktiivi kiiruin
komitatiivi kiiruine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiiruu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kiirus-

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkiːrus/
  • tavutus: kii‧rus

Idiomit

muokkaa
  • kiiruulla
  1. nopeasti, kiireellisesti
    Tää tarttis ny kyllä tehrä kiiruulla.

Substantiivi

muokkaa

kiirus (gen kiiruse, part kiirust)

  1. nopeus
    suure kiirusega
    suurella nopeudella, kovaa
  2. vauhti

Taivutus

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik : kiirus [1]
  • kiirus Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)