kiire
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiire (48)
- ajan vähyydestä sen tarvittavaan määrään verrattuna seuraava usein jännitteinen tilanne
- Meillä on kiire junaan.
- Nyt tuli kiire!
- Tuotannossa tulee kiire, jos aiomme selvitä määräajassa.
- On kiire kouluun, kun nukuin liian pitkään.
- kiireellistetty toiminta
- Onko sinulla kiireitä?
- On pitänyt kiirettä, kun yksi on sairaslomalla.
- Kaikilla näyttää olevan kiire samaan paikkaan.
- Kyllä kiire helpottaa, kun opit homman kunnolla.
- Kiire, kiire, mihin tämä ainainen kiire johtaa?
- Kiire ei helpota, jos jonossa ohittaa yhden auton.
- Kiire lisääntyy, kun yritetään tuotantoa kasvattaa lisäämättä resursseja ja parantamatta menetelmiä.
- Kiireen aiheuttajana on usein ahneus.
- Kiireellä pilataan moni asia.
- Silloin vasta on kiire, kun ei ehdi hypätä pyörän päälle vaan täytyy työntää.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkiːreˣ/
- tavutus: kii‧re
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiire | kiireet |
genetiivi | kiireen | kiireiden kiireitten |
partitiivi | kiirettä | kiireitä |
akkusatiivi | kiire; kiireen |
kiireet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiireessä | kiireissä |
elatiivi | kiireestä | kiireistä |
illatiivi | kiireeseen | kiireisiin kiireihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiireellä | kiireillä |
ablatiivi | kiireeltä | kiireiltä |
allatiivi | kiireelle | kiireille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiireenä | kiireinä |
translatiivi | kiireeksi | kiireiksi |
abessiivi | kiireettä | kiireittä |
instruktiivi | – | kiirein |
komitatiivi | – | kiireine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiiree- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kiiret- |
Käännökset
muokkaa3. päälaki
Ks. päälaki |
Liittyvät sanat
muokkaakiireellistetty, kiireellä, kiireen tunne,
kiirehtiä, kiirehtää, kiireisesti, kiireisyys, kiireys, kiireysluokka, kiiruhtaa
Synonyymit
muokkaa- [2] hoppu
Johdokset
muokkaa- adjektiivit: kiireellinen, kiireinen
- adverbit: kiireellisesti, kiireessä, kiireesti
Yhdyssanat
muokkaajoulukiire, kiirekausi, lähtökiire, tulipalokiire, työkiire
Substantiivi
muokkaakiire (48)
- (vanhentunut) päälaki
- Hamast candapääst nijn kijresen asti, ei hänesä ole mitän terwe. (Biblia, 1685)
Huomautukset
muokkaa- nykykielessä vain sanonnassa kiireestä kantapäähän
Liittyvät sanat
muokkaaRinnakkaiset kirjoitusasut
muokkaa- (vanhentunut) kijre
Aiheesta muualla
muokkaa- kiire Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 416 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viro
muokkaaAdjektiivi
muokkaakiire (gen. kiire, part. kiiret)
- nopea
- kiire hobune – nopea hevonen
- kiireellinen, kiireistä toimintaa vaativa
- See on kiire töö. – Tämä on kiireellinen työ.
Taivutus
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiire (gen. kiire, part. kiiret)
- kiire
- Selle tööga on mul tuline kiire. – Tämän työn kanssa minulla on palava kiire.
- Mul pole kuskile suurt kiiret. – Minulla ei ole mihinkään suurta kiirettä.
- tal hakkas kiire – hänelle tuli kiire