kiitolaukka
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkiːt̪oˌlɑu̯kːɑ/
- tavutus: kii‧to‧lauk‧ka
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiitolaukka | kiitolaukat |
| genetiivi | kiitolaukan | kiitolaukkojen (kiitolaukkain) |
| partitiivi | kiitolaukkaa | kiitolaukkoja |
| akkusatiivi | kiitolaukka; kiitolaukan |
kiitolaukat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiitolaukassa | kiitolaukoissa |
| elatiivi | kiitolaukasta | kiitolaukoista |
| illatiivi | kiitolaukkaan | kiitolaukkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiitolaukalla | kiitolaukoilla |
| ablatiivi | kiitolaukalta | kiitolaukoilta |
| allatiivi | kiitolaukalle | kiitolaukoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiitolaukkana | kiitolaukkoina |
| translatiivi | kiitolaukaksi | kiitolaukoiksi |
| abessiivi | kiitolaukatta | kiitolaukoitta |
| instruktiivi | – | kiitolaukoin |
| komitatiivi | – | kiitolaukkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kiitolauka- | |
| vahva vartalo | kiitolaukka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista kiito ja laukka
Aiheesta muualla
muokkaa- kiitolaukka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A