kirkaisu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakirkaisu (2)
- hetkellinen kirkuna
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkirkɑi̯su/
- tavutus: kir‧kai‧su
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirkaisu | kirkaisut |
genetiivi | kirkaisun | kirkaisujen kirkaisuiden kirkaisuitten |
partitiivi | kirkaisua | kirkaisuita kirkaisuja |
akkusatiivi | kirkaisu; kirkaisun |
kirkaisut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirkaisussa | kirkaisuissa |
elatiivi | kirkaisusta | kirkaisuista |
illatiivi | kirkaisuun | kirkaisuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirkaisulla | kirkaisuilla |
ablatiivi | kirkaisulta | kirkaisuilta |
allatiivi | kirkaisulle | kirkaisuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirkaisuna | kirkaisuina |
translatiivi | kirkaisuksi | kirkaisuiksi |
abessiivi | kirkaisutta | kirkaisuitta |
instruktiivi | – | kirkaisuin |
komitatiivi | – | kirkaisuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kirkaisu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kirkaisu Kielitoimiston sanakirjassa