kirkastaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakirkastaminen (38)
- teonnimi verbistä kirkastaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirkastaminen | kirkastamiset |
genetiivi | kirkastamisen | kirkastamisten kirkastamisien |
partitiivi | kirkastamista | kirkastamisia |
akkusatiivi | kirkastaminen; kirkastamisen |
kirkastamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirkastamisessa | kirkastamisissa |
elatiivi | kirkastamisesta | kirkastamisista |
illatiivi | kirkastamiseen | kirkastamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirkastamisella | kirkastamisilla |
ablatiivi | kirkastamiselta | kirkastamisilta |
allatiivi | kirkastamiselle | kirkastamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirkastamisena (kirkastamisna) |
kirkastamisina |
translatiivi | kirkastamiseksi | kirkastamisiksi |
abessiivi | kirkastamisetta | kirkastamisitta |
instruktiivi | – | kirkastamisin |
komitatiivi | – | kirkastamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kirkastamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kirkastamis- |