kirnu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakirnu (1)
- maatalousyhteiskunnassa käytetty manuaalisesti toimiva laite, jolla valmistettiin maidosta voita kirnuamalla
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkirnu/
- tavutus: kir‧nu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirnu | kirnut |
genetiivi | kirnun | kirnujen |
partitiivi | kirnua | kirnuja |
akkusatiivi | kirnu; kirnun |
kirnut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirnussa | kirnuissa |
elatiivi | kirnusta | kirnuista |
illatiivi | kirnuun | kirnuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirnulla | kirnuilla |
ablatiivi | kirnulta | kirnuilta |
allatiivi | kirnulle | kirnuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirnuna | kirnuina |
translatiivi | kirnuksi | kirnuiksi |
abessiivi | kirnutta | kirnuitta |
instruktiivi | – | kirnuin |
komitatiivi | – | kirnuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kirnu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. maatalousyhteiskunnassa käytetty manuaalisesti toimiva laite, jolla valmistettiin maidosta voita kirnuamalla
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: kirnuta, kirnuuntua, kirnuutua
Yhdyssanat
muokkaahiidenkirnu, kirnunmäntä, kirnupiimä
Aiheesta muualla
muokkaa- kirnu Kielitoimiston sanakirjassa