Wikipedia
Katso artikkeli Kirnu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kirnuja

Substantiivi

muokkaa

kirnu (1)

  1. maatalousyhteiskunnassa käytetty manuaalisesti toimiva laite, jolla valmistettiin maidosta voita kirnuamalla

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkirnu/
  • tavutus: kir‧nu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirnu kirnut
genetiivi kirnun kirnujen
partitiivi kirnua kirnuja
akkusatiivi kirnu;
kirnun
kirnut
sisäpaikallissijat
inessiivi kirnussa kirnuissa
elatiivi kirnusta kirnuista
illatiivi kirnuun kirnuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirnulla kirnuilla
ablatiivi kirnulta kirnuilta
allatiivi kirnulle kirnuille
muut sijamuodot
essiivi kirnuna kirnuina
translatiivi kirnuksi kirnuiksi
abessiivi kirnutta kirnuitta
instruktiivi kirnuin
komitatiivi kirnuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kirnu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hiidenkirnu, kirnunmäntä, kirnupiimä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kirnu Kielitoimiston sanakirjassa