kithara
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakithara (13)
- muinaiskreikkalainen 7- tai 11-kielinen lyyrantapainen soitin
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kithara | kitharat |
genetiivi | kitharan | kitharoiden kitharoitten kitharojen (kitharain) |
partitiivi | kitharaa | kitharoita kitharoja |
akkusatiivi | kithara; kitharan |
kitharat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kitharassa | kitharoissa |
elatiivi | kitharasta | kitharoista |
illatiivi | kitharaan | kitharoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kitharalla | kitharoilla |
ablatiivi | kitharalta | kitharoilta |
allatiivi | kitharalle | kitharoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kitharana | kitharoina |
translatiivi | kitharaksi | kitharoiksi |
abessiivi | kitharatta | kitharoitta |
instruktiivi | – | kitharoin |
komitatiivi | – | kitharoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kithara- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaavrt. kitara
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaRinnakkaismuodot
muokkaaEnglanti
muokkaaSubstantiivi
muokkaakithara
- rinnakkainen kirjoitusasu sanasta cithara