kithara

Substantiivi

muokkaa

kithara (13)

  1. muinaiskreikkalainen 7- tai 11-kielinen lyyrantapainen soitin

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kithara kitharat
genetiivi kitharan kitharoiden
kitharoitten
kitharojen
(kitharain)
partitiivi kitharaa kitharoita
kitharoja
akkusatiivi kithara;
kitharan
kitharat
sisäpaikallissijat
inessiivi kitharassa kitharoissa
elatiivi kitharasta kitharoista
illatiivi kitharaan kitharoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kitharalla kitharoilla
ablatiivi kitharalta kitharoilta
allatiivi kitharalle kitharoille
muut sijamuodot
essiivi kitharana kitharoina
translatiivi kitharaksi kitharoiksi
abessiivi kitharatta kitharoitta
instruktiivi kitharoin
komitatiivi kitharoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kithara-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

vrt. kitara

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Rinnakkaismuodot
muokkaa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kithara

  1. rinnakkainen kirjoitusasu sanasta cithara