Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kitsi (5)

  1. taiteellisesti arvoton, mauton taide-, kirjallisuus tai musiikkiteos, muu esine tai ilmiö
    [N]eukkuestetiikka juhlamarsseineen ja sentimentaalisine spektaakkeleineen oli poliittista kitschiä parhaimmillaan.[1]

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkit̪si/, [ˈk̟it̪si]
  • tavutus: kit‧si

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kitsi kitsit
genetiivi kitsin kitsien
(kitsein)
partitiivi kitsiä kitsejä
akkusatiivi kitsi;
kitsin
kitsit
sisäpaikallissijat
inessiivi kitsissä kitseissä
elatiivi kitsistä kitseistä
illatiivi kitsiin kitseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kitsillä kitseillä
ablatiivi kitsiltä kitseiltä
allatiivi kitsille kitseille
muut sijamuodot
essiivi kitsinä kitseinä
translatiivi kitsiksi kitseiksi
abessiivi kitsittä kitseittä
instruktiivi kitsein
komitatiivi kitseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kitsi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Rinnakkaismuodot muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kitsi Kielitoimiston sanakirjassa

Viro muokkaa

Adjektiivi muokkaa

kitsi (gen kitsi, part kitsit)

  1. pihi, nuuka, saita

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kitsi Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)