Wikipedia
Katso artikkeli Jäämerenseiti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Saita (Boreogadus saida)

Adjektiivi

muokkaa

saita (9-F) (komparatiivi saidempi, superlatiivi saidin tai saidoin) (taivutus)

  1. erittäin tai liian säästäväinen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsɑi̯t̪ɑ/
  • tavutus: sai‧ta

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Vastakohta
muokkaa
Anagrammit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • saita Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

saita (9-F)

  1. (vanhahtava) jäämerenseiti, Vienan seiti (Boreogadus saida)

Etymologia

muokkaa

saamen kielestä < skandinaavinen laina[1]

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saita saidat
genetiivi saidan saitojen
(saitain)
partitiivi saitaa saitoja
akkusatiivi saita;
saidan
saidat
sisäpaikallissijat
inessiivi saidassa saidoissa
elatiivi saidasta saidoista
illatiivi saitaan saitoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi saidalla saidoilla
ablatiivi saidalta saidoilta
allatiivi saidalle saidoille
muut sijamuodot
essiivi saitana saitoina
translatiivi saidaksi saidoiksi
abessiivi saidatta saidoitta
instruktiivi saidoin
komitatiivi saitoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo saida-
vahva vartalo saita-
konsonantti-
vartalo
-

Substantiivi

muokkaa

saita (9)

  1. nuottauksessa käytettävä seiväs

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saita saitat
genetiivi saitan saitojen
(saitain)
partitiivi saitaa saitoja
akkusatiivi saita;
saitan
saitat
sisäpaikallissijat
inessiivi saitassa saitoissa
elatiivi saitasta saitoista
illatiivi saitaan saitoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi saitalla saitoilla
ablatiivi saitalta saitoilta
allatiivi saitalle saitoille
muut sijamuodot
essiivi saitana saitoina
translatiivi saitaksi saitoiksi
abessiivi saitatta saitoitta
instruktiivi saitoin
komitatiivi saitoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo saita-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Substantiivi

muokkaa

saita

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta sai
  2. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta sai

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.