Substantiivi

muokkaa

seiväs (41-E)

  1. nuoren puun karsittu runko, riuku
    Laitoin seipäitä pinon aluspuiksi.
  2. seiväshypyssä käytetty urheiluväline, joskus hyppyseiväs
    Hiilikuituinen seiväs taipuu enemmän kuin metallinen.
  3. heinäseiväs
    Niitetyt heinät laitettiin kuivumaan seipäälle tai haasiaan.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsei.ʋæs/
  • tavutus: sei‧väs

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

balttilainen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • On kuin seipään niellyt. kankea ja jäykkäkäytöksinen
  • Olla seipäässä, olla (kovassa) humalassa
  • Mies, jolle nauraa aidanseipäätkin.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • seiväs Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.